Osastolla ollessani pääsin tekemään kaikenlaista intensiiviryhmien muodossa. Musiikkiterapiassa oli mahdollista kuunnella musikkia elekroakustisessa tuolissa, laulaa karaokea ja soittaa pianoa. Tämä oli myös suosikkiryhmäni. Sen lisäksi pääsimme istuttamaan tomaatin siemeniä ja taimenena ne uusiin purkkeihin, käsitöissä mm. liukuvärjäämään kankaita tyynyliina tai kassikäyttöön ja sen lisäksi oli joitain keskustelua ylläpitäviä ryhmiä.
Kuten jo mainitsin, itselle tärkeinä juttuina ovat olleet musiikki ja kirjoittaminen, kuin myös pelihetket. Toiset taas pitävät tärkeinä piirtämistä, sudokuja ja ristikoita. Itselle yhdeksi tärkeäksi kuntoutumiskeinoksi on koitunut kotiutumiseni jälkeen myös lukeminen, vaikka luenkin ensimmäistä kirjaa kannesta kanteen. Tuo kirja on Cathy Kellyn "Unelmista totta" ja yksi suosikkikirjoistani, joihin aina väliin palaan.
Ja kun aiheena oli vointini kotiuduttuani, olen edelleen kiinnittänyt jatkuvaa huomiota sairauteni oireisiin ja kirjoittanut niistä muodossa, jossa ne on saatu pois. Kuten jo olen maininnut oireistani, keskittymiskykyni ei ole ollut kotiutumiseni jälkeen ihan paras mahdollinen. ...Ja vaikka kotiutumisestani on kulunut jo kolme kuukautta, on liikkuminen välillä hankalaa edelleen. Syönnin nopeus haki tosin rytmiään vielä kotiutumiseni jälkeen. Suunnitelmallisuus päivän ohjelman miettimisen suhteen haki sekin muotoaan. Sama on pätenyt kuten jo aiemmin mainitsin myös kirjoituksiini.
Tosin hyvin pian kotiutumiseni jälkeen aloin työstämään esitystäni positiivisuudesta ja kiitollisuudesta voimavaroina Skitsofreniasta kuntoutumisesta. ...Ja sanottakoon vielä se, että kuntoutumiseni on lääkehoidon, oman aktiivisuuden ja vertaistuen varassa. En ole toimintaterapeutin asiakkaana. Näistä ajatuksista on hyvä jatkaa juhannuksen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti