Syyskuun alun tervehdys

 Hei taas blogini lukijat. Ja taas asiaan.

Olen onnistunut viime kirjoitukseni jälkeen tekemään uuden Spotifylistan jota kuunnellessa on mukava lukea lehtiä, kirjoittaa päiväkirjaa ja tehdä siivous- ja ruoanlaittoaskareita. Minulla on myös muokkaantunut edelleen päiväkirjaan kirjoitusasu joka auttaa miettimään päivieni aikana tekemäni askareet jotka helpottaa myös unirytmin toteutumista.

Myös suunnittelemani unirytmi on toteutunut aika lailla toteutuneesti jo kahden viikon ajan. Olen aika hyvin nukahtanut kello 11 aikoihin iltaisin ja ollut ylhäällä kello 9 aikoihin, vaikka tavoite on että nousisin ylös viimeistään kello 7 aamuisin, mutta siihen tähdätään.

Olen myös lukenut suunnitellusti lukemattomia lehtiä. Ensin Voi hyvin- lehdet, viimeksi Hyvä terveys- lehdet ja nyt Fit- lehtiä. Niiden jälkeen olisi tarkoitus alkaa lukemaan tauon jälkeen suosikkikirjailijoideni kirjoja. 

Kaikesta päätellen voin hyvin ja niin minä voinkin. Askareiden miettiminen ja toteuttaminen päivieni aikana on toiminut päivän aikana nauttimani Ketipinorin tukena. Minulla on ollut oireeton kesä joka jatkuu hyvänä vointina myös nyt syksyllä. Liikuntaakin on tullut harrastettua kelien ja oman ajan salliessa; on tullut tehtyä kävelylenkkejä ja pätkittyjä kuntotreenejä ja niitä on tarkoitus jatkaa edelleen.

Kesäkuiset terveiseni

 Hei taas blogini lukijat. Ja asiaan. 

Vointini on ollut hyvä, kiitos yhden iltaisista lääkkeistä nauttimisen päiväkahvilla, jota olen tehnyt jo reilun kuukauden ja saanut siihen myös hyväksyvän kannan omahoitajaltani. Siitä päivällä ottamastani lääkkeestä on ollut se hyöty, että mielessä ei pyöri 175 tavoitetta ja unelmaa jotka pitäisi tehdä ja suorittaa mistä on johtunut turhautunut olotila, vaan nyt pystyn edelleen keskittymään muutamaan asiaan kerrallaan joista kirjoittaa päiväkirjaan ja toteuttaa ne hyvin mielin. 

Siitä yhden iltaisista lääkkeistä nauttimisesta päiväkahvilla on seurannut myös se hyvä asia, että pystyn miettimään aiempaa paremmin rahankäyttöäni kun tulee mietittyä montako päivää vietän yksikseni asunnollani ja missä vaiheessa käyn moikkaamassa vanhempiani. Myöskin päivärytmiä on helppo pitää yllä. 

Päiväkirjallekin kuuluu hyvää ja aika lailla samoissa kantimissa sitä kirjoittelen. Tosin tuo lääkkeen nauttiminen päiväkahvilla ja siitä saamat voimavarat ovat mahdollistaneet sen, että käsillä oleviin päiviin mahtuu muutakin kuin päiväkirja. Itse asiassa olen aiempaa valmiimpi vastaanottamaan sen mistä kirjoitan. Mutta tässäpä nämä kuulumiset. Hyvää alkanutta kesää kaikille ja juhannusta suomalaisille lukijoilleni.

Keväiset terveiseni

 Tervehdys taas blogini lukijat ja asiaan. Olen jo hyvän aikaa opetellut käyttämään päiväkirjassani sanaa Rakkaus. Vaihtelevalla menestyksellä. Huomasin että tuo sana ei kaipaa kaverikseen muita tunnesanoja. 

Vointinikin on ollut pääasiassa hyvä. Mitä nyt joskus ollut hetkittäistä huonovointisuutta kun on käytössä uusi tapa hyödyntää Rakkaus sanaa. 

Viimeisimmäksi keinoksi käyttää tuota sanaa on ollut aloittaa kirjailemaan ylös asioita, toiveita ja unelmia joiden toteutuksen vaiheista jutella hyville ystävilleni. Alku on ollut lupaava, vaikka olenkin kokenut huonovointisuutta, mutta onneksi lääkitys toimii joten olen ottanut alkuun myös etäisyyttä monen kohdan kirjoittamisesta päiväkirjaani yhden päivän kohdalla. Huonovointisuutta kun on tullut koettua siitä että ajatukset pyörii 3 tavoitteen suunnittelussa samaan aikaan. On tarvinnut ottaa etäisyyttä ja päivällä koettuja hengähdyshetkiä sängyssä ilman musiikkia ja liiallista tavoitteiden miettimistä.

Ajatuksena nykyisessä päiväkirjan kirjoittamisessa on se, että kun ne tavoitteet kirjoittaa ylös ja toteutumisen jakaa ensin hyvien ystävien kanssa joiden kanssa tulee oltua viikoittain yhteydessä niin ne jakaa sen jälkeen myös muiden kanssa. Vaikka tämä kirjoitustyyli on käytössä uusi, hyödynnän sitä kirjaamalla yhden osa-alueen kerralla, se tepsii ja kun ajatukset pyörii useassa asiassa vielä, voi aina irtaantua päiväkirjan kirjoituksesta, musiikin kuuntelusta ja lehtien lukemisesta. Tämän kirjoitustyylin keksin kun aivot ja ajatus käsitteli itsekseen niitä asioita ja toiveita joiden toteutuksesta voisi jutella hyvien ystävieni kanssa. Olen huomannut sen, että kirjoittamalla päiväkirjaani yhdestä asiasta mielen ja ajatuksen tunnemyrskyt ovat laimeita ja mielen ja ajatuksen on helpompi vastaanottaa toiveita ja unelmia ja työskennellä niiden kanssa. Mutta tässäpä nämä tärkeimmät.

Tammikuun ja vuoden alun kuulumiseni

 Hei taas blogini lukijat ja asiaan. Vuoteni on alkanut positiivisissa merkeissä siinä määrin että elän vapaana entisistä negatiivisista kuvioista, ihmissuhteista ja muusta. Siinä kun on ollut yksi syy sairastumiselleni. 

Vaikka ympärilläni on sairastumiseni jälkeen ollut hyvää tarkoittavia hoitoalan ammattilaisia, ystäviä ja sukulaisia on heiltä saadut ajatukset ja ideat vaikuttaneet samalta vanhalta puurolta, joka on pitänyt käydä läpi sinä aikana kun asiat tulevat ilmi. Tässä vahvimpina apuina ovat edelleen toimineet kuuntelemani musiikki ja päiväkirjan kirjoittaminen. Suoraan sanottuna en laskisi niitä tunteja joita päiväkirjan kirjoittamiseeni menee vaan siihen millaisen lopputuloksen se synnyttää. Tarkoituksenani kun on vielä päästä työkuntoiseksi. 

No nyt minulle on edelleen muokkaantunut päiväkirjaani sellainen kirjoitusasu, jota toteuttamalla tilaan ja vedän puoleeni omavaltaisia asioita jotka ovat minua varten ja joiden parissa tiedän viihtyväni. Ne ovat asioita, ilmiöitä, tavaroita, ihmisiä ja kaikkea muuta joiden tilaamisen teen itse ilman muiden päätäntävaltaa, koska minä tiedän itse tälläkin hetkellä mitkä ovat minua koskettavia juttuja. 

Olen huomannut muidenkin jakavan ajatuksiaan, mutta kun tautini paraneminen on tapahtunut kuin sipulin kerroksien kuoriminen ovat tavoitteeni ja unelmani saaneet toisia enemmän vahvempaa kiintymistä. Kaksi asiaa ovat kuitenkin pysyneet kärjessä; musiikin kuuntelu ja päiväkirjan kirjoittaminen. Muihin keskittyminen on tapahtunut aaltoina ja sen aikaisen voinnin mukana tuomina keskittymiskohteina. Tämän takia muilta saatu palaute ja ideat ovat olleet yhtä ja samaa puuroa joka minun on tarvinnut selvittää. 

Harmi, että minusta tuntuu siltä, että minua hoitaneet ihmiset ja jotkut tuttava- ja sukulaispiireissä ovat laittaneet minut johonkin tiettyyn muottiin. Jos asiat eivät toteudu tietyssä ajassa heidän mieleisellä tavalla ei niitä kannata toteuttaa millään muullakaan tavalla. Minä olen yksilö ja tämän sairauden paraneminen on toteutunut minulle sopivalla itseäni kuuntelevalla tavalla. En halua olla kenellekään ilkeä, mutta jos paranemiseni tyyli ei jotakuta ilahduta, niin se on jonkun muun ongelma. Minä kuuntelen itseäni ja omaa vointiani. 

Terveiseni pitkästä aikaa

 Hei taas blogini lukijat pitkästä aikaa. Ja asiaan.

Ensimmäiseksi viime kerran jälkeen tulin sitten muokanneeksi päiväkirjani kirjoitusasun positiiviseksi vaikka olin jo pitkään sitä mieltä, että en sitä tee. No kuitenkin tuo tapahtui Lapin reissulla nyt syksyllä. 

Tuon jälkeen on asiat pääsääntöisesti menneet suunnitelmien mukaan. Tai ainakin sinnepäin. Tauti ei enää oireile tai ne oireet pystyy hoitamaan nykyään muuttamalla kuunneltavaa musiikkia. 

Olen myös viime päivinä innostunut taas kuntoilemaan. Jos kävelylenkit eivät innosta voi päivän aikana tehdä ainakin 5 minuutin sisäkuntotreenin. Siihen on jo muutaman kuukauden antanut hyviä vinkkejä tilaamani Hyvä terveys- lehti.

Muutenkin kuuluu hyvää ja olen pitänyt kiinni säännöllisistä ruoka- ja unirytmeistä. Hyvää siis kuuluu ja näiden ajatusten kautta haluan toivottaa teille kaikille blogini lukijoille rauhaisaa joulua ja onnellista alkavaa vuotta.

Heinäkuisia kuulumisiani

 Hei taas blogini lukijat. Ja taas asiaan.

Vointini on pysynyt edelleen hyvänä vaikka tauti yrittää ehdottaa ajattelemaan asioista negatiivisesti. Sitä en kuitenkaan tee vaikka kirjailenkin edelleen päiväkirjaani käänteispsykologisesti. Se toimii edelleen. Tällä hetkellä pystyn aiempaa paremmin miettimään ja suunnittelemaan tulevaa ja elämään niiden suunnitelmien pohjalta. Ja tosiaan, tauti yrittää kaupata minulle vanhoja ajatusmalleja joita tein ja toteutin kun vielä kuulin ääniä. 

Kamppailu sen puolesta mitä tällä hetkellä haluan on poikinut minulle paljon hyvää. Nukun edelleen hyvin ja pääsääntöisesti nousen joka aamu ennen kello 9. Sen lisäksi kiinnostuksen kohteita ja tv:stä katsottavien sarjojen määrä on lisääntynyt. Kauniiden ja rohkeiden lisäksi olen alkanut katsomaan Baywatchia Cmoresta ja mtv-palvelusta. Ehkä se kielii kiinnostuksesta uintia kohtaan joka on jo tovin ollut tauolla.

Tein myös aiemmin katsomatta jääneen Olet mitä syöt jakson aikana päätöksen alkaa syömään mustaherukoita. Niinpä keksin syödä niitä jogurtin kanssa johon laitan myös pellavansiemenrouhetta ja 4 viljan hiutaleita. Tällä olen onnistunut jo melkein 2 viikkoa korvaamaan suklaapatukoiden syönnin päiväkahvilla. Alku on toiminut, mutta nyt melkein 2 viikon aikana sitä toteuttamalla on suklaapatukat käyneet mielessä samoin kuin myös muut makeiset, mutta kaupassa ollessa on tullut mieleen, että kun ostaa jäätelön ei tarvitse kahvin kanssa muuta makeaa. 

Harmikseni joudun kuitenkin toteamaan että joudun tekemään uudet kuvakoosteet edellisten kuukausien motivoivista asioista koska olen päättänyt tilata 30€ Smartphoton lahjakortilla kassissa mukana kulkevan kalenterin ja nämä kuvat ovat siihen liian leveitä. Seinäkalenterin näistä kyllä saisi, mutta haluan itselleni omannäköiseni kalenterin, jota tulee vilkuiltua seinäkalenteria useammin. Varsinkin kun suunnittelee viikko-ohjelmaa. Onneksi uudet kuvasarjat ovat työn alla, joten saan varmasti sen mitä haluan.

Mutta tässä taitaa kuulumiset olla tämän kuukauden kohdalta. Hyvää heinäkuuta kaikille blogini lukijoille.