Maaliskuiset terveiset

Hei taas blogini lukijat. Ja pidemmittä puheitta taas asiaan.

Ensin alkuun viime blogikirjoitukseni kuvaan oli ilmaantunut kirjoitusvirhe. Siinä luki hyvä tervys, kun piti lukea hyvä terveys. No sattuuhan näitä.  

Toisekseen olen jo jonkin aikaa miettinyt kirjoittavani kannanottoni yhdessä aiemmassa Voi hyvin- lehdessä mainittuun artikkeliin, jonka mukaan kiitollisuuden aiheiden kirjaaminen ja visualisointi eivät ole soveliaita skitsofreenikolle. Itse olen toista mieltä, koska kuten tekin lukijani olette huomanneet, että kirjoitusasuni on vaihtunut vointini mukaan. En siis itsekään suosi vain yhtä kirjoitusasua, kun vointi kehittyy jatkuvasti. Jos siis se on ollut jutun ongelma, on jutussa haastateltu henkilö vielä visualisoinnin opetteluvaiheessa. Mutta tämä tästä.

Kuten jo viime kirjoituksessani mainitsin, olen kiinnostunut kuuntelemaan välillä podcasteja. Blogini sivupalkista löytyy suosittelemani podcastjaksot listana.

Mutta nyt päästään sitten taas vointiini ja nykyiseen päiväkirjani kirjoitusasuun, jota käytin välillä terveenä ollessani ja jonka keksin uudestaan pitäessäni lyhyen esitelmän vertaiskahvilassa aiheesta "Visualisointi". Olen aiemmin saanut kokea asioita ja tilanteita ajatuksella "Olisipa kiva kokea". Löysin itseni mm. opiskelemasta liiketaloutta ja hoitoalaa ja töistä Tampereen Sokokselta.

Nykyisellä "Olisipa kiva kokea" ajatuksella on tullut listailtua asioita ja toiveita, joita haluan saavuttaa lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä ja niistä valittua neljä pääkohtaa, joihin kiinnittää huomiota. Siihen rinnalle olen kirjaillut kunkin kohdan kohdalle muita tavoitteita, joiden kuvittelisin ruokkivan päätavoitetta ja niitä olen käsitellyt liittäessäni niihin tunteet ilon, onnen ja rakkauden, eli kuvittelisin tuntevani ilon, onnen ja rakkauden tunteet kun olen niiden muiden tavoitteiden ja asioiden kanssa tekemisissä.

Alkuun on ollut tunne, että kroppa ja aivot hankaa vastaan, mutta mitä enemmän niitä päätavoitteita ruokkivia ajatuksia ja toiveita on kirjaillut, sitä mukavammaksi olo on tuntunut ja koko ajan tulee vähemmän kiinnitettyä huomiota kropan ongelmakohtiin ja taudin oireisiin, koska mietin edeltäpäin kännykkääni eri päivien päätavoitteita ruokkivia asioita ja toiveita ja kirjailen ne sitä mukaa kun olen suunnitellut niistä kirjoittavani ja otan niiden toteutumiset vastaan sitä mukaa kun niitä tapahtuu.

Olen suunnitellut etukäteen mm. askereitani tuleville päiville, kavereiden kanssa näkemisiä ja tv- ohjelmien katseluja ja lehtien lukemista. Näin tehden odotan pääsyäni omaan kotiini, koska olen ollut jokusen viikon vanhempieni luona heidän vuokralaisen asunnossa tehdyn remontin takia ja arjen alkamista. Mutta tässä kuulumisiani tällä kertaa.