Joulukuun kuulumisiani

 Hei taas blogini lukijat. Ja taas asiaan. 

Vointini on ollut tasaisen hyvä taas. Olen peruspäiväkirjan kirjoitusasulla "Minä rakastan tänään... KIITOS, KIITOS, KIITOS" onnistunut saamaan itseni näköisen arjen, taudista johtuen välillä kuitenkin tulee huoli asioista että miten ne etenee mutta onneksi niitä askareita on useita joista kirjoitan että voi sanoa, että kieltämättä niistä huolestuu myös tavallinen terve ihminenkin. 

Viime viikkoina olen innostunut kuuntelemaan aiempaa enemmän podcasteja Spotifysta. Se on suoraan sanottuna ollut yksi päivän kohokohta ja jossain määrin keino täydentää päivää ennen joidenkin tv- ohjelmien alkamista.

Olen myös aloittanut taas mustaherukoiden syömisen jogurtin kanssa, kun iästä mahdollisesti johtuen silmäni väsyvät aiempaa enemmän nykyään. Muuten menee hyvin ja olen yrittänyt ongelmakohtiani elämässäni kirjata positiivisena niin että niitä ei ole tai että ne ovat kääntymässä parempaan suuntaan. Asioilla on tapana järjestyä ja mainitsemaani kirjoitusasua apuna käyttäen aiempi oireeton olo jatkuu vaikka välillä on hetkiä että tauti muistuttaa äänien kuulumattomuudesta mutta siihen kyllä ajan kanssa tottuu eikä tule enää kaipuuta äänten kuulumiseen. Näillä terveisillä toivon kaikille blogini lukijoille oikein ihanaa ja rentouttavaa joulua. 

Marraskuun kuulumisia

 Hei taas blogini lukijat. Ja taas asiaan.

Minulle kuuluu taas pääasiassa hyvää, elän aikalailla sen mukaan kuin päiväkirjaani kirjoitan ja asioita tapahtuu. Tällaista elämäni on ollut jo vähän reilun viikon ajan. Suoraan sanottuna olen onnistunut päiväkirjani sivuilla miettimään ja kirjoittamaan sellaisesta elämästä jota haluan tällä hetkellä elää.

Mutta mitä asioita olen saanut kokea tämän reilun viikon ajan!?! Ensinnäkin olen pitäytynyt siinä että luen postin mukana tilaamani lehdet ennen kuin luen jonkun hyvän kelpuuttamani kirjan ja sen jälkeen taas luen lukemattomia lehtiä ja taas jonkun kirjan. Toisekseen olen onnistunut kuntoilemaan ja tekemään kävelylenkkejä siinä määrin, että olen tiputtanut 4kg painostani. Kolmanneksi olen pyrkinyt siihen että olen illalla kello 11 unessa ja aamuisin viimeistään kello 9 ylhäällä, tämä vaatii kuitenkin pientä hiomista, koska tauti tuntuu vaikuttavan unirytmiin, muuten olen täysin oireeton. 

Ongelmia on välillä siinä, että en aina hyväksy näkemyseroja ihmisten kesken eri asioiden suhteen. Tässä on ongelma jos en pysty joustamaan asioiden suhteen. Tosin vielä tämän suhteen ei ole ollut kauhean suuria ongelmia kun olen pystynyt keskittymään enemmän omiin mielipiteisiin ja jättämään  niihin ilmaa. Spotify on aktiivisessa kuuntelussa ja tv:stä tulee katsottua itselle mieluisia ohjelmia kuten Koko Suomi leipoo. Mutta tässäpä nämä kuulumiset tällä erää.

Lokakuiset kuulumiset

 Hei taas blogini lukijat. Ja taas asiaan.

Näin alkuun olen viime kerran jälkeen oppinut rakastamaan päiväkirjani yksinkertaista kirjoitusasua ja viime kuukausina muodostuneen päivärytmini askareita kun tein kävelylenkin yhden tuttavani kanssa. Suoraan sanottuna olin hänen mukaansa vakavalla naamalla, kun tosiasiassa koin ahaa- elämyksen ja tyytyväisyyden tunteen arvostaa nykyistä päiväkirjani kirjoitusasua kohtaan.

Rakastan tällä hetkellä ennen kello 9 tapahtuvaa sängystä ylösnousua, aamupalan syöntiä, kävellen kaupassa käyntiä, viime kerralla mainitsemaani Spotifylistaa ja monta muuta asiaa. Viime aikoina olen oppinut vähentämään kromipillereillä makean syöntiä ja nauttimaan sen innoittamista kävelylenkeistä aiempaa enemmän. 

Olen myös innostunut lukemaan yhden suosikkikirjoistani, Cathy Kellyn Unelmista totta taas uudestaan. Luettujen postin kautta tilaamieni lehtien jälkeen minua odottaa Janet Evanovichin kirja Ensin rahat. Ajattelin sen olevan kevyempää kirjallisuutta Dan Brownin kirjoihin verrattuna.

Siinä niitä kuulumisia, vointini edelleen parantuessa Spotifylistaa kuunnellen, päiväkirjaa kirjoittaen, ulkoillen, kirjoja ja lehtiä lukien ja ystäviini yhteyttä pitäen. Tässäpä nämä tämän kuukauden kuulumiset.

Syyskuun alun tervehdys

 Hei taas blogini lukijat. Ja taas asiaan.

Olen onnistunut viime kirjoitukseni jälkeen tekemään uuden Spotifylistan jota kuunnellessa on mukava lukea lehtiä, kirjoittaa päiväkirjaa ja tehdä siivous- ja ruoanlaittoaskareita. Minulla on myös muokkaantunut edelleen päiväkirjaan kirjoitusasu joka auttaa miettimään päivieni aikana tekemäni askareet jotka helpottaa myös unirytmin toteutumista.

Myös suunnittelemani unirytmi on toteutunut aika lailla toteutuneesti jo kahden viikon ajan. Olen aika hyvin nukahtanut kello 11 aikoihin iltaisin ja ollut ylhäällä kello 9 aikoihin, vaikka tavoite on että nousisin ylös viimeistään kello 7 aamuisin, mutta siihen tähdätään.

Olen myös lukenut suunnitellusti lukemattomia lehtiä. Ensin Voi hyvin- lehdet, viimeksi Hyvä terveys- lehdet ja nyt Fit- lehtiä. Niiden jälkeen olisi tarkoitus alkaa lukemaan tauon jälkeen suosikkikirjailijoideni kirjoja. 

Kaikesta päätellen voin hyvin ja niin minä voinkin. Askareiden miettiminen ja toteuttaminen päivieni aikana on toiminut päivän aikana nauttimani Ketipinorin tukena. Minulla on ollut oireeton kesä joka jatkuu hyvänä vointina myös nyt syksyllä. Liikuntaakin on tullut harrastettua kelien ja oman ajan salliessa; on tullut tehtyä kävelylenkkejä ja pätkittyjä kuntotreenejä ja niitä on tarkoitus jatkaa edelleen.

Kesäkuiset terveiseni

 Hei taas blogini lukijat. Ja asiaan. 

Vointini on ollut hyvä, kiitos yhden iltaisista lääkkeistä nauttimisen päiväkahvilla, jota olen tehnyt jo reilun kuukauden ja saanut siihen myös hyväksyvän kannan omahoitajaltani. Siitä päivällä ottamastani lääkkeestä on ollut se hyöty, että mielessä ei pyöri 175 tavoitetta ja unelmaa jotka pitäisi tehdä ja suorittaa mistä on johtunut turhautunut olotila, vaan nyt pystyn edelleen keskittymään muutamaan asiaan kerrallaan joista kirjoittaa päiväkirjaan ja toteuttaa ne hyvin mielin. 

Siitä yhden iltaisista lääkkeistä nauttimisesta päiväkahvilla on seurannut myös se hyvä asia, että pystyn miettimään aiempaa paremmin rahankäyttöäni kun tulee mietittyä montako päivää vietän yksikseni asunnollani ja missä vaiheessa käyn moikkaamassa vanhempiani. Myöskin päivärytmiä on helppo pitää yllä. 

Päiväkirjallekin kuuluu hyvää ja aika lailla samoissa kantimissa sitä kirjoittelen. Tosin tuo lääkkeen nauttiminen päiväkahvilla ja siitä saamat voimavarat ovat mahdollistaneet sen, että käsillä oleviin päiviin mahtuu muutakin kuin päiväkirja. Itse asiassa olen aiempaa valmiimpi vastaanottamaan sen mistä kirjoitan. Mutta tässäpä nämä kuulumiset. Hyvää alkanutta kesää kaikille ja juhannusta suomalaisille lukijoilleni.

Keväiset terveiseni

 Tervehdys taas blogini lukijat ja asiaan. Olen jo hyvän aikaa opetellut käyttämään päiväkirjassani sanaa Rakkaus. Vaihtelevalla menestyksellä. Huomasin että tuo sana ei kaipaa kaverikseen muita tunnesanoja. 

Vointinikin on ollut pääasiassa hyvä. Mitä nyt joskus ollut hetkittäistä huonovointisuutta kun on käytössä uusi tapa hyödyntää Rakkaus sanaa. 

Viimeisimmäksi keinoksi käyttää tuota sanaa on ollut aloittaa kirjailemaan ylös asioita, toiveita ja unelmia joiden toteutuksen vaiheista jutella hyville ystävilleni. Alku on ollut lupaava, vaikka olenkin kokenut huonovointisuutta, mutta onneksi lääkitys toimii joten olen ottanut alkuun myös etäisyyttä monen kohdan kirjoittamisesta päiväkirjaani yhden päivän kohdalla. Huonovointisuutta kun on tullut koettua siitä että ajatukset pyörii 3 tavoitteen suunnittelussa samaan aikaan. On tarvinnut ottaa etäisyyttä ja päivällä koettuja hengähdyshetkiä sängyssä ilman musiikkia ja liiallista tavoitteiden miettimistä.

Ajatuksena nykyisessä päiväkirjan kirjoittamisessa on se, että kun ne tavoitteet kirjoittaa ylös ja toteutumisen jakaa ensin hyvien ystävien kanssa joiden kanssa tulee oltua viikoittain yhteydessä niin ne jakaa sen jälkeen myös muiden kanssa. Vaikka tämä kirjoitustyyli on käytössä uusi, hyödynnän sitä kirjaamalla yhden osa-alueen kerralla, se tepsii ja kun ajatukset pyörii useassa asiassa vielä, voi aina irtaantua päiväkirjan kirjoituksesta, musiikin kuuntelusta ja lehtien lukemisesta. Tämän kirjoitustyylin keksin kun aivot ja ajatus käsitteli itsekseen niitä asioita ja toiveita joiden toteutuksesta voisi jutella hyvien ystävieni kanssa. Olen huomannut sen, että kirjoittamalla päiväkirjaani yhdestä asiasta mielen ja ajatuksen tunnemyrskyt ovat laimeita ja mielen ja ajatuksen on helpompi vastaanottaa toiveita ja unelmia ja työskennellä niiden kanssa. Mutta tässäpä nämä tärkeimmät.

Tammikuun ja vuoden alun kuulumiseni

 Hei taas blogini lukijat ja asiaan. Vuoteni on alkanut positiivisissa merkeissä siinä määrin että elän vapaana entisistä negatiivisista kuvioista, ihmissuhteista ja muusta. Siinä kun on ollut yksi syy sairastumiselleni. 

Vaikka ympärilläni on sairastumiseni jälkeen ollut hyvää tarkoittavia hoitoalan ammattilaisia, ystäviä ja sukulaisia on heiltä saadut ajatukset ja ideat vaikuttaneet samalta vanhalta puurolta, joka on pitänyt käydä läpi sinä aikana kun asiat tulevat ilmi. Tässä vahvimpina apuina ovat edelleen toimineet kuuntelemani musiikki ja päiväkirjan kirjoittaminen. Suoraan sanottuna en laskisi niitä tunteja joita päiväkirjan kirjoittamiseeni menee vaan siihen millaisen lopputuloksen se synnyttää. Tarkoituksenani kun on vielä päästä työkuntoiseksi. 

No nyt minulle on edelleen muokkaantunut päiväkirjaani sellainen kirjoitusasu, jota toteuttamalla tilaan ja vedän puoleeni omavaltaisia asioita jotka ovat minua varten ja joiden parissa tiedän viihtyväni. Ne ovat asioita, ilmiöitä, tavaroita, ihmisiä ja kaikkea muuta joiden tilaamisen teen itse ilman muiden päätäntävaltaa, koska minä tiedän itse tälläkin hetkellä mitkä ovat minua koskettavia juttuja. 

Olen huomannut muidenkin jakavan ajatuksiaan, mutta kun tautini paraneminen on tapahtunut kuin sipulin kerroksien kuoriminen ovat tavoitteeni ja unelmani saaneet toisia enemmän vahvempaa kiintymistä. Kaksi asiaa ovat kuitenkin pysyneet kärjessä; musiikin kuuntelu ja päiväkirjan kirjoittaminen. Muihin keskittyminen on tapahtunut aaltoina ja sen aikaisen voinnin mukana tuomina keskittymiskohteina. Tämän takia muilta saatu palaute ja ideat ovat olleet yhtä ja samaa puuroa joka minun on tarvinnut selvittää. 

Harmi, että minusta tuntuu siltä, että minua hoitaneet ihmiset ja jotkut tuttava- ja sukulaispiireissä ovat laittaneet minut johonkin tiettyyn muottiin. Jos asiat eivät toteudu tietyssä ajassa heidän mieleisellä tavalla ei niitä kannata toteuttaa millään muullakaan tavalla. Minä olen yksilö ja tämän sairauden paraneminen on toteutunut minulle sopivalla itseäni kuuntelevalla tavalla. En halua olla kenellekään ilkeä, mutta jos paranemiseni tyyli ei jotakuta ilahduta, niin se on jonkun muun ongelma. Minä kuuntelen itseäni ja omaa vointiani.