Lisää yhteenvetoa voinnistani

Viime kirjoituksesta on aikaa, joten yritän kirjoittaa tässä taas tiivistä tekstiä voinnistani. Ja pidemmittä puheitta asiaan.

Olen edelleen kirjoitellut kiitollisuus- ja onnellisuuspäiväkirjaa päivittäin ja huomannut sen kirjoittamisen edes auttavan vointiani entisestään. Ensinnäkin viime kirjoituksen jälkeen olen huomannut ajatusteni toimivan automaattiohjauksella, johon olen huomannut kirjoittamisen auttavan. Minun on tällä hetkellä jollain tasolla helpompi suunnitella ja toteuttaa joitakin päivittäisiä askareita, vaikka toisinaan ne tapahtuvatkin suunnittelematta. Myös musiikin kuuntelu näyttelee pääosaa vointini paranemisessa. Kiitollisuus- ja onnellisuuspäiväkirjani kirjoitusasu on kuitenkin muuttunut vointini mukaan ja nyt olen kiinnittänyt huomioni kirjoitukseni kautta asioiden tuntemiseen.

Olen edelleen työtoiminnassa, jossa kokoonpano ja pakkauspuoli on vaihtunut vammaisten päivätoiminnassa avustamiseen. Olen huomannut työnteon motivoivan minua parantumisessani entuudestaan, jota teen tällä hetkellä kolmena päivänä viikossa aiemman kahden tilalla. Jotkut päivärutiinit etsivät kuitenkin aikaa ja toteutusta.

Työnteon lisäksi käyn edelleen säännöllisesti Mielenterveystoiminnan päiväkeskuksessa ja mielenterveysyhdistyksen viikkotapaamisissa, jossa yksi suosikkipuuhani on Skipbon pelaaminen. Korttia tulee edelleen pelattua myös naapurirapun rouvan kanssa. Paranemaan päin ollaan siis menossa.

Yhteenvetoa voinnistani

Päästessäni osastolta luulin jaksavani yhtä ja toista, oloni oli varsin rauhaton. Sen lisäksi kiinnitin liiaksikin huomiota sairauteni vaiheisiin. Osastolla ollessani pidin oloani parantavaa kiitollisuus- ja onnellisuuspäiväkirjaa, jota jatkoin kuntoutuessani kotona.

Päiväkirjan kirjoitus tosin koitui välillä haasteelliseksi, ainakin musiikin kohdalla jota kuuntelin joka kerta päiväkirjaani kirjoittaessani musiikin ollessa alkuvaiheessa mm. rockia ja poppia. Musiikkivalintani kun huomasin lisäävän äänien kuulumista osastollaolon jälkeen ja juurikin niistä halusin päästä jo heti alkuvaiheessa eroon.

Musiikki tuli siis vaihdettua new age, klassiseen ja mantramusiikkiin, joka koitui hyväksi valinnaksi. Tosin vaikka musiikki toimi, oli kiitollisuus- ja onnellisuuspäiväkirjan kirjoitus välillä haasteellista mieli ja aivot kun eivät alussa suostuneet yhteistyöhön. Alku vaati siis päivittäisiä aivosolujen aktivoimista ja kolme tuntisia kirjoitustuokioita, jotka ovat tuottaneet toivottoja tuloksia ja voinnin parantumista myös muiden hoitajien näkökulmasta.

Päiväkirjan kirjoituksen rinnalla ovat olleet kortin peluutuokiot niin mielenterveyskuntoutujien keskuksessa, niin erään naapurirapun rouvan kuin myös sukulaisten kanssa. Viimeksi mukaan on tullut kahtena päivänä toteutettu työtoiminta paikallisella työvalmennussäätiöllä.

Ruokailuissani olen pitänyt kiinni tarkoista ruoka-ajoista vaikka syönti on ollut asunnollani joko pizzaa tai nuudeleita tai jotain muuta. Toisin on ollut lapsuudenkodissani jossa olen viettänyt viikonloppuni. Makeanhimoa on ollut, mutta kirjoitukseni on auttanut lieventämään sitä.

Kirjoituksesta on ollut minulle todella iso apu, koska sen avulla olen pystynyt kohtaamaan tautini huonon puolen joka kerta ja saanut itseäni siitä etäälle. Sen lisäksi se on todellakin lisännyt normaalia aivotoimintaani kuin myös asioiden käsittelyä tunteiden ja muun osalta. Kirjoittamisen avulla olen saanut hoidettua rauhatonta olemustani ja mieleni kiinnittymään enemmän huomiota päivittäisiin onnistumisiin ja hyvään oloon kuin välillä tapahtuneisiin epäonnistumisiin. Tässä tätä yhteenvetoani tällä hetkellä.

Olen ...niin kuka olinkaan sairauteni takana?

Olen huomannut kirjoitukseni avustavan minua siinä, että pääsen tutustumaan todelliseen itseeni taudin takana. Luin aiemmin yhdestä ylhäällä olevasta linkistä tästä taudista sen verran, että tämän aikana käytös muita kohtaan saattaa olla muita ja heidän puhetyyliään matkivaa, myös ivallista käytöstä sisältävää. Oma kirjoitukseni musiikkia kuunnellen on auttanut minua pysymään asiallisena niin käytökseltäni kuin myös puheiltani, vaikka ajatuksissani on myös tuo ivallinen puoli.

Sanotaanko näin, että tämä tauti on polku suvaitsevaan elämään, niin itseä mutta myös muita ihmisiä kohtaan. Aiemmin ja vielä nykyään myönnän, että minulla on tekemistä suvaitsevan elämän kanssa. Minulla kun on ollut välillä tapana arvioida muita ihmisiä heidän käyttäytymisensä ja sanomistensa kautta. No nyt minulla on elämän oppitunti asioiden suhteen.

Lisää musiikkiterapian vaikutuksista ja omista voimavaroista

Ensin alkuun hyvää alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille. Ja pidemmittä puheitta asiaan.

Tälläkin kertaa on käsittelyn aiheena edelleen musiikkiterapian vaikutukset ja omat voimavarat. Viime viikkoinani olen edelleen kirjoitellut toiveitani päivittäin auki kiitollisuus- ja onnellisuuspäiväkirjaani samalla kun olen kuunnellut musiikkia kännykkäni Jango- radiosovelluksella. Hyvä sovellus mielestäni, jolla tehdä omia radiokanavia. Nykyisestä suosikkikanavastani kuuluu nykyään new age ja klassista musiikkia.

Kiitollisuus- ja onnellisuuspäiväkirjani kirjoittamisen lisäksi olen viime aikoina lukenut minulle tulleita lehtiä ja innostuneesti myös Rhonda Byrnen kirjoja. Kaikkiaan vointini on niin hyvä, että muistini, mieleni ja aivoni aktiivisuus paranevat jatkuvasti. Niiden lisäksi olen voimavarojeni mukaan siivoillut asuntoani, käynyt lenkillä, tehnyt ruokaa ja toimittanut päivittäisiä toimiani. Joka päivä kuitenkin kirjaillut kiitollisuus- ja onnellisuuspäiväkirjaani, koska huomannut kirjoittamisen auttavan olotilani kanssa senkin verran, että aiemmin kuulemani äänet ovat jääneet taka-alalle.